DIM – päivää poikimisesta

Days in milk, eli karjan keskimääräinen päivää poikimisesta, vaikuttaa päivämaidon määrään. Jos DIM nousee korkealle, tarkoittaa se sitä, että lypsävistä lehmistä on suuri osa melko pitkällä tuotoskauttaan, jolloin päivittäinen maitomäärä jää luonnollisesti pienemmäksi.

Jos DIM nousee yli 170 päivän, on sillä jo päivämaidon määrää rajoittava vaikutus. Kun lehmät jakautuvat tasaisesti eri tuotoskauden vaiheisiin, voidaan saavuttaa tasainen, hyvä maitomäärä ja välttää lypsyrobotin ruuhkautuminen.

Ureaindeksi

Ureaindeksi kuvastaa valkuaisruokinnan tasapainoa. Ureaindeksin laskennassa suhteutetaan maidon urea maidon valkuaiseen. Indeksin ollessa 130-140 on tilanne valkuaisruokinnan suhteen tasapainossa.

Indeksi yli 140:

  • rehun valkuaista niukasti, urea laskee, valkuaisen hyväksikäyttö tehokasta
  • varmista mikrobien riittävä typen saanti à ruokinnan riittävä valkuainen/urea

Korkea indeksi viittaa siihen, että rehun valkuaista on niukasti suhteessa maidon valkuaiseen ja urea on tällöin alhainen. Saatavilla oleva typpi hyödynnetään tehokkaasti ja typpeä karkaa hyvin vähän. Tällöin kannattaa tarkistaa mikrobien riittävä typen saanti ja tarvittaessa lisätä helposti hajoavaa, laadukasta valkuaista ruokintaan.

Indeksi alle 130:

  • valkuaisen hyväksikäyttö huonoa, valkuaista hukataan ureana
  • syynä säilörehun korkea valkuainen, korkea PVT?
  • tarkista riittävä energian ja hyvälaatuisten aminohappojen saanti

Jos maidon urea on korkea ja/tai maidon valkuainen hyvin matala, laskee indeksi alle tavoitetason. Tällöin rehusta saadaan ylen määrin valkuaista suhteessa maitovalkuaisen määrään. Saatu valkuainen hyödynnetään huonosti ja sitä karkaa runsaasti ureana. Indeksin ollessa matalalla on säilörehussa tyypillisesti hyvin korkea raakavalkuaisen taso, jolloin PVT nousee korkeaksi mutta OIV-arvo ei nouse. Ruokinnan sisältämä energia voi myös olla turhan niukkaa suhteessa valkuaisen määrään.

Lypsykerrat ja ohikulut

Lypsyaktiivisuuden osalta tavoitteena on vähintään 2,7 lypsyä/lehmä/päivä. Aktiivisuutta voi laskea säilörehun käymislaatu, appeen väkevyys ja robotin ruuhka. Tiheillä lypsyillä on positiivinen vaikutus tuotetun maidon määrään.

Maidon rasva/valkuais -suhde

Maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien välinen suhde voi kertoa ketoosin tai hapanpötsiongelmien kasvaneesta riskistä. Tavoitteenmukainen rasva/valkuais-suhde on välillä 1,1 – 1,4. Tosin mm. tuotoskauden vaiheella on myös vaikutusta maidon koostumukseen.

Hyvin korkea rasvapitoisuus suhteessa valkuaiseen (suhdeluku yli 1,4) voi kertoa energiavajeesta, mikä nostaa ketoosin riskiä. Energiavajeessa lehmä alkaa purkaa kudostensa rasvavarastoja, mikä näkyy maidon kohonneena rasvapitoisuutena. Tuotoskauden lopulla maitomäärän laskiessa on korkeampi rasvapitoisuus normaalia.

Valkuaispitoisuuden noustessa korkeaksi ja rasva/valkuais-suhteen laskiessa lähemmäs arvoa yksi, on syytä tarkistaa, että rakenteellista kuitua on riittävästi tarjolla. Ruokinnan korkea tärkkelyksen määrä voi myös aiheuttaa pötsin happamoitumista, mikä näkyy usein maidon rasvapitoisuuden laskuna ja siten myös rasva/valkuais-suhteen laskuna.

Märehtimisminuutit

Optimaalinen märehtimisaika on 450-550 min/vrk. Hyvin korkea märehtimiseen käytetty aika voi kertoa kortisesta, huonosti sulavasta karkearehusta - tämä voi pienentää päivittäistä kuiva-aineen syöntiä ja vaikuttaa näin maitotuotosta laskevasti.

Märehtimisminuuttien ollessa matalat olisi hyvä tarkistaa rehun riittävä karkearehun määrä/kuitupitoisuus. Lisäksi olisi aina hyvä huolehtia siitä, että ruokintapöydällä on rehua ja lehmillä on sinne mahdollisimman esteetön pääsy.

€KM (kg)

Eurokorjattu maito laskee maitotuotoksen taloudellisen arvon. Toisinaan euromääräinen tulos voi olla suurempi, vaikka maitomäärä jäisi matalammalle, mutta rasva- ja valkuaispitoisuus nousevat edellistä korkeammalle.

Eurokorjattu maito laskee päivämaidon määrästä ja maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksista tulevan päiväkohtaisen, rahallisen arvon, jolloin tila voi seurata maitomuutosten taloudellisia vaikutuksia. Tuotostutkan laskennassa käytetään viimeisimpiä koko karjan keskiarvoja sekä päivämaidon että maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien osalta.

Laskettu maitotuotto €/lehmä/päivä

Maitotuoton laskenta perustuu karjan keskimääräiseen päivämaitoon ja maidon perushintaan, maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien hintavaikutuksiin sekä aluetukiin. Myös mahdollinen lypsylehmäpalkkio ja/tai luomulisä on huomioitu.

Laskentalogiikka

Päivämaidon kohdalla käytössä on koko karjan viimeisen seitsemän vuorokauden keskimääräinen päivämaito. Erottelumaidot ovat laskelmissa mukana. Samaa logiikkaa käytetään laskettaessa karjan kokonaismaitomäärä vuorokaudessa.

Raportilla näkyvät pitoisuustiedot ovat uusimmasta meijerin maitoanalyysistä. Ryhmäkohtaisissa vertailuissa pitoisuustiedot ovat peräisin robotilta, jos ne ovat sieltä saatavissa. Muussa tapauksessa ne ovat maitoanalyysistä ja näin ollen samat kaikille ryhmille. Ryhmäkohtaisen rasva/valkuais-suhteen laskemisen ollessa mahdollista sen luotettavuus riippuu siitä, onko robotin pitoisuusmittaus kalibroitu riittävän usein.